Silaannaap allanngornera Nunatsinni naatsiivinni pequtinik tunisaqarnerulersitsivoq

KNI-p internettikkut pisiniartarfiutaani Pisisa.gl-imi upernarnerani aasarneranilu nioqqutissaataasa assigiinngitsut 20.000-it ilaattut tuniniagaasa ilagaat naatsiivinni pequtit. Kangerlunni aasaanerani kiattarnera Kujataanilu kialluni 20 gradinngortarnera piumaneqarnerannut pissutaapput. ”Siunertaraarput nerisassaanngitsunik nioqqutissanik tamanik pisariaqartitsineq naammassissallugu,” internettikkut pisiniartarfiup pisortaa Marcus Probst oqarpoq.

KNI-p internettikkut pisiniartarfiutaani Pisisa.gl-imi upernarnerani aasarneranilu nioqqutissaataasa assigiinngitsut 20.000-it ilaattut tuniniagaasa ilagaat naatsiivinni pequtit. Kangerlunni aasaanerani kiattarnera Kujataanilu 25 gradit tikillugit kiattarnera piumaneqarnerannut pissutaapput. DMI naapertorlugu ukiuni kingullerni Kitaani Tunumilu kiatsikkaluttuinnarsimavoq.

”Tamatuma kinguneranik Kalaallit Nunaanni illuutillit naatsiivinnik kusassaatigisaminnik aamma naatitaqartitsiviusinnaasunik suliaqartalerput. Taamaattumik naatitsivinnik drivhuse-nik naatsiivimmiittartunillu illuaqqanik pisiniartoqarusussinnaanissaa misissorparput. Aammattaaq naatsiivimmi atortut eqqarsaatigineqarsinnaapput. Maannakkumut naatsiivimmi pequtinik, soorlu nerrivinnik, issiavinnik aamma qangatoortunik qaqortunik bænkinik tuniniaavugut. Qerititsivinnik, nillataartitsivinnik assigisaannillu nioqqutissanik tunisaqarnerpaasarnitsinnut tulliupput pequtinik tunisaqartarnerput,” Marcus Probst oqarpoq.

”Naasunik aamma naatitanik nammineq naatitsisarnissaq soqutigineqaraluttuinnarpasippoq. Seqernup tarrittannginnera aamma iluaqutigineqarpoq, naak aasaanera taamaallaat qaammatinik marlunniit pingasunut sivisussuseqartaraluartoq." Kalaallit Nunaanni naatsiivinni issumik aamma saanngummik akoorinissaq nalinginnaasunik pisariaqartinneqartarpoq. Maani nunami naatsiiviit ilisimaneqarnerpaartaannut ilaavoq Hans Egedep Illuata, maannakkut Namminersorlutik Oqartussat ilassinnittarnerminnut atortagaata, eqqaaniittoq naatsiivik.

Naatsiivinnut sermersuaq illuatungiliilluinnarpoq, tassa Kalaallit Nunaata 80 procentia sermiummat.

”Ukiuunerani issittarnera 70 gradinut allaat uuttorneqarsimavoq. Nioqqutissaateqanngilagut taamak issitsigisumi atorneqarsinnaasunik. Pitsaanerpaatut taaneqarsinnaasut tassa sinngup puui, issinnerpaami 30 gradini taamaallaat atorneqarsinnaasartut,” Pisisa.gl-imi pisortaq oqarpoq.