Kalaallit inuussutissaataannik annerusumik imminut pilersornissaq KNI Neqi-mit naatsorsuutigineqarpoq

KNI-mi siulersuisuni siulittaasoq Mikkili Skourup siulersuisut kiisalu qullersaqarfik peqatigalugit, nioqqutissianik pitsanngorsarlugit suliarinninnernik ineriartortitsinermut, neqinik nioqqutissiaralugit kalaallit tusaamasaassutigisaannik aammalu naatitanik nioqqutissiornermut nunanullu allanut nioqquteqarnermik, Narsami toqoraavik nutarteqqammersoq qitiusumik nioqqutissianut tamakkununnga aallussinermut siuttuussaaq. ”Nunarsuarmi nerisassiassat pitsaanerpaat ilaat atorlugit, nunamut namminermut pilersuineq aammalu nunanut allanut nioqquteqarneq kiisalu takornariaqarnerup annertusaavigineqarnissaat siunertaavoq”, taamatut oqarpoq Mikkili Skourup.

Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut nunalerinermillu soqutigisallit allat suleqatigalugit, Narsami KNI Neqi-p toqoraavia nutarteqqammersoq, neqinik kalaallit nioqqutissiaannik tusaamasaasunik taakkunanngalu pitsanngorsarlugit naatitanillu nioqqutissiorneq, KNI-mi siulersuisuni siulittaasup Mikkili Skourup-ip, siulersuisut toqoraavimmilu aqutsisut peqatigalugit, sinerissamut nioqqutissianik pilersuineq avammullu nunanut allanut nioqquteqarnermi, toqoraaviup qitiusumik pingaarnerpaatut pilersinneqarnissaa ilungersuutivaat. 50 mio. kr.-it aningaasaliissutigalugit toqoraavik nutaaliaq sitsip ulluisa 14-anni ammarneqarpat, kalaallit sinerissami pisiniarfissuinut, takornariaqarnermut aammalu avammut tuniniaanermik ingerlatalinnut, pilersuineq annertusitinneqassasoq siunertaavoq.

Nunarsuarmi neqitsialassuit

”Kalaallit savaaraanneersut neqit nunarsuarmi neqinik nioqqutissiortunit allanit unammilleruminaatsuupput. Taakkualu tuttut umimmaallu neqaannik piumaneqaqisunik ilallugit, takornarianit tikinneqartartunut tamanut annguttalernissaat sulissutigineqarpoq. Kalaallit Nunaannilu naatitanik naatitsisarneq annertusigaluttuinnarlunilu pitsanngoraluttuinnarmat, inuussutissanik pissanganartunik sinerissami atuisunut, takornarianut nunanilu allani atuisunut nioqqutissiorneq aqqutigalugu neqeroornermik ingerlatsisinnaanngorpugut”, Mikkili Skourup oqarpoq. Taanna, pisortaq Carsten Jochumsen kiisalu Neqi-p ittua Henning Sønderup peqatigalugit, isumaqatigiissutit pisariaqartinneqartut inissillugit naammassiniarnerannut nukippassuarnik pilliuteqarsimapput.

Kalaallit Nunaanni savaateqarnermik inuussutissarsiutillit 60-it eqqaasiorlugit amerlassusillit, savaaqqat neqaat 350 ton-it missiliorlugit annertussusillit ukiumut nioqqutissiarisarpaat, tassalu savaaqqat 21.000-inik ikinnerunngitsut. Taakkua saniatigut savat 1.200-it 1.500-llu akornanni amerlassusillit aamma toqorarneqartarput. Maannakkumut toqorarneqartartut tamakkua saniatigut, tuttut, nersutaatit heste-llu aamma toqorarneqarsinnaalissapput. Kiisalu umimmaat neqaannik pitsanngorsarlugit nioqqutissiornissaq aamma aallarnisarniarneqarpoq.

Naatitanik kipisuitsumik pilersuineq

Maluginiagassaavoq nuna naatitsiviusartoq annertusartuarneqarmat, maannakkullu 1.100 ha eqqaasiorlugit nunatussuseqarluni, Narsamilu 700 ha sinneqqaneqarput. Taakkununnga attuumassutilimmik naatsiianik naatitanillu qitiusumik naatitsinermik isumagisalimmik Neqi-mi pilersitsineqalerpoq, pisiniarfinnut, neriniartarfinnut illusisarfinnullu ataavartumik pilersuinermik qularnaarisussamik”.

”Taamaasiortoqarpoq kalaallinut atuisunut pilersuutigineqartut pitsaasuullutillu qularnaatsumik ingerlanneqarnissaat siunertaralugu, tamannarpiarlumi, tassalu nunap nammineq iluani pilersuinermik annertunerulersitsinissamik Inatsisartut anguniagaannut naapertuulluinnartuuvoq” Mikkili Skourup ilisimatitsivoq. Mikkili Skourup nammineq, Kalaallit Nunaanni nunalerinermik ineriartortitsinerup nukittorsarnissaanik siunertaqartuni, Nunalerinermut Ataatsimiititaliarsuarmi peqataavoq.

Nioqqutissiat pitsaasut akit appasitsissavaat

KNI Neqi-mi maannakkut toqoraavimmi nioqqutissianillu pitsanngorsaanermik siunissami nutaamik periarfissaqalerneq ilutigalugu, aningaasanik isaatitsinissamut aamma periarfissaqalertussaavoq.

”Toqoraavimmi naammassineqartartut 50 procent-inik annertunerulertussaapput, taamaasillunilu tamanna savaaqqat toqorarneqartartut 36.000-inik amerlassuseqalernerannik nassataqassaaq. Savaaraannaanngitsut aammali uumasut allat assigiinngitsut toqorarneqartalernerisa kingunerannik, nioqqutissianik pitsanngorsaanermik februaarimi pilersitsisoqarpat, ukioq kaajallallugu suliffiusinnaasunik ammaassineqassaaq. Nioqqutissiornermik pingaartitsilluni nukittorsaanikkut nioqqutissiallu mamarluinnartuunerinik misigisartakkanik siaruarterineq aqqutigalugu, ilaatigut Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Europa-milu neriniartarfinni tusarsaaneq annertusippat, neriuppugut nioqqutissiagut pitsassuit tunitsivissaqarnerulissasut”, taamatut oqarpoq siulersuisuni siulittaasoq.

Nioqqutissiatigut pitsanngorsaatit 15-it nutaat suliarineqartalerpata, savaaqqat neqaasa akimikkut appasissumiitinnissaannut periarfissaq, kalaallit atuisut akornanni misigineqassaaq, tamatumunngalu pissutaavoq nioqqutissianik pitsanngorsaanermut matussutaasartup qaffasinnerusumi inissisimanera.