Ileqquusumik ataatsimeersuarneq

KNI A/S ukiumoortumik ileqquusumik ataatsimeersuarpoq ullumi tallimanngornermi 8. oktober 2021.

Ukioq naatsorsuiffiusoq 2020/2021 naatsorsuutit 2013/14-imiilli piaaraluni allanngortiterneqartarsimasut paasineqarmalli paasisat naapertorlugit KNI AS/ tunngaviusumik torersaaviusimavoq. Uninngasuutinut tunngatillugu suliami, naatsorsuuserinermilu tunngasuni allani, torersaasoqareerneratigut naatsorsuuserinermi malittarisassat naapertorlugit suliffeqarfiup nammineq aningaasaataani naatsorsuisoqarsimavoq ukiumilu naatsorsuiffimmi 2020/21-mi utertitsisoqarsimalluni. Tamakku tunngavigaluit suliffeqarfiup nammineq aningaasaatai ataasiartumik 112 mio. DKK-nik iluarsiivigineqarput. Misissueqqissaarnerit ilaat suli ingerlanneqarmata siulersuisut kukkunersiuisullu iluarsiinermut tunngatillugu inaarutaasumik iluarsiissutaasussat allannguuteqarsinnaanerat sillimaffigeqquaat, kisianni torersaaneq piariilivissutut nalilerneqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi siulersuisut nalunaarutaat tusaatissatut tiguneqarpoq ukiumoortumillu naatsorsuutit 2020/21-imoortut akuerineqarlutik, oqaasertanut tapiliussaqarlutik.

Siulersuisut siulittaasuat Lars Borris Pedersen siulersuisut sinnerlugit imatut oqarpoq:

”Nioqqutissanut uninngasuutinut tunngatillugu ukiup aallartinnerani misissuititsileratta ajornartorsiutit eqqunngitsullu suut toraarumaarnerivut arlaannattaluunniit takorluunngilaa. Suliamut tunngatillugu misissuinitsinni ajornartorsiutit toraakkavut suunersut suminngaanniit pisuunersut paasinikuuavut, kinguneqartitsinerillu aamma aalajangiiffigineqareernikuupput. Suliffeqarfimmi annertuumik torersaanitsinni assut angusaqarpugut, ajornartorsiutinillu siumungaqaraluarluta KNI-p suli patajaatsuunera saqqummiussinnaavarput. Ukioq manna quarsaarnartoqaraluartoq 2021/22-mut isumalluarpugut, isumalluarnerpulli killilersimaarlutigu pivugut. Jeppe Jensenip pisortaaninngortinneqarnera atorfiillu pingaarutillit allat sulisunik pikkorissunik inuttalerneqarsinerat assut iluarisimaarparput.” – Lars Borris Pedersen, oqarpoq nangillunilu:

"KNI-p iluamik paasinarluartumillu tulluussimaarutigineqarsinnaasumik tatiginartumillu ingerlanneqarnissaa pissusissamisuuginnartumik inuiaqatigiit naatsorsuutigisussaavaat. Ukioq manna taama sukumiitigisumik torersaasariaqarsimanerput nuannersuinnaanngilaq, tamannali pisariaqarsimavoq. Maannakkut KNI-mi sulisunut sulisuusimasullu ikiuussimanerinut assut qutsatissaqarpugut, soorluttaaq Namminersorlutik Oqartussanut siunnersortinullu avataaneersunut suleqateqarnerq tatigeqatigiinnermik suliamullu pikkoriffiginnittumik ingerlanneqarsimasoq ” - Lars Borris Pedersen naggasiivoq.

Ukiumut angusat 6,9 mio. DKK-nik amigartoorfiusut pissutsinik assigiinngitsunik ersersitsiviupput, ilaatigut ataasiartumik sunniuteqartumik uninngasuutit nalikillinerinut tunngassuteqartut suliffeqarfiup qanoq inneranut iluamik takussutissiinissaannut pisariaqartuusut arlallit suliarineqartariaqarsimapput.

Pisut allat ilaat tassaasimavoq sulisut akornanni naammagisimaarinnittoqannginneranik whistleblowerikkut nalunaarutiginnittoqarsimanera, ilaatigut kinguaassiutitigut nikanarsaanermut tunngasoq pineqarluni, tassungalu tunngatillugu sukumiisumik misissuisoqareerneratigut, misissuinerullu kingulliup ingerlanneqartup eqqartuussissuserisutigut ingerlanneqareerneratigut, suliffeqarfiup pisortaanik suliunnaarsitsinermik kinguneqarsimalluni.

Siulersuisut 2020/21-mi sulinerminni ajornartorsiutit qanoq annertutiginersut suliffeqarfimmullu tatiginninnerup pilerseqqinneqarnissaanut aalajangiinissat pisariaqartut aalajangiiffiginissaat annertuumik suliarisimavaat.

Whistleblowerikkut ilisimatitsisarsimasut arlaariit sulisut akornanni ingerlalluartoqannginnera suliffeqarfimmilu naatsorsuutitigut eqqunngitsumik ingerlasoqarnera oqaluttuarisimavaat. Pisut tamakku qanoq ittuunerat qanorlu pimooruttariaqassusaat tunngavigalugu ilaatigut eqqartuussissuserisut suliffeqarfiillu kukkunersiuinermik suliallit ikiorsiullugit sukumiisumik misissuineq ingerlanneqarnikuuvoq.

Misissuinerit ilaatigut suliunnaarsitsinermik kiisalu peqquserlulluni allagaasiortoqarsimaneranik peqquserluttuliortoqarsimaneranillu politiinut nalunaarutiginnittoqarsimalluni kiisalu pisunut ataasiakkaanut tunngatillugu akileraaruserinermut aqutsisoqarfik ilisimatinneqarsimalluni. Imaaratarsinnaavoq suli aamma allanik nalunaarutiginnittoqartoq.

Sulisut arlariit kinaassutsiminnik taasinatik saaffiginninnerisigut sulinermi ingerlalluartoqannginnera paasineqarpoq, ilaatigut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliortoqarsimanera ilisimatitsissutigineqarluni. Misissuinermi paasisat siulliit tunngavigalugit pisortaanerusimasup atorfimminiit tunuarniuteqarnissaanik marts 2021 siulersiusut isumaqatigiissusiorfigaat. Tamatuma kingorna misissuinerit tunngavigalugit pisortaasimasup suliffimmiit peersitaanissaa siulersuisut juli 2021-mi aalajangerpaat.

Whistleblowerikkut saaffiginnittoq tunngavigalugu suliffeqarfiup uninngasuutaanik eqqunngitsoqarnersoq suliffeqarfiup nammineq iluani siulersuisut 2020-mi misissuititsillutik aallartipput. Suliffiup iluani misissuititsinerup uppernarsarpaa uninngasuutit 2013/14-imi kukkusumik naatsorneqarsimasut, kukkusumillu naatsorsuisimaneq 2013/14-imut ukiunullu tulliuttunut aamma sunniuteqarsimavoq, ingerlatsinermulli tunngatillugu sunniuteqarpiarsimanani. Suliffiup nammineerluni misissuititsinerani siullermi paasineqarpoq inuit kukkussuteqasimasututut nalilerneqarpoq. Tamanna uppernarsiniarlugu eqqortuunersorlu paasiniarlugu siunnersortit avataaneersut (Deloitte) misissuitinneqarput, allaanerusunillu paasisaqarmata siulersuisut aalajangerput PwC-imi siunnersortit aamma ilanngullugit misissuitinneqassasut, kiisalu KNI-mi peqquserluttoqaratarsimasinnaanera aamma ilanngullugu misissorlugu. Misissuinermi tunngavissaqarluartumi pasittaanneqarpoq naatsorsuuserivimmi immikkikkoortortaqarfimmi sulisut pingaarutilimmik inissisimasut qanimut suleqatiginerisigut ukiuni arlariinni piaaraluni naatsorsuutit allanngortiterneqartarsimasut, allanngortiterisarsimanerillu ulluinnarni aqutsisunut, siulersuisunut kukkunersiuisunullu isertuunneqartarsimapput.

Uninngasuutit tunngavigalugit ukioq manna naatsorsuutit suliarineqarnerini naatsorsuinermi inississukkat allat aamma pissusissamisuunngitsumik, ilaatigut siunnersortit avataaneersut peqaaffigisaannik, suliarineqartarsimanersut immikkut eqqummaariffiginianeqarnikuupput.

Taamatullu pissusissamisuunngitsoqartoq paasineqarpoq. Paasineqarpoq KNI A/S-imi niuernermik ingerlatat akornanni ukiuni arlariinni akuerineqanngitsunik nuussisoqartarsimasoq kiisalu 2014/15-imiilli nalikilliliinerit isertortumik allanngortinneqartarsimasut.

Paasineqarportaaq sulisup taassuma politiinut nalunaarutigineqartup nalinginnaasumik akissarsititsinermi akileraarutit a-t eqqortumik akileraarutasussat qaavisigut akissarsialerivik avaqqullugu tunngaviusumik akileraarusigaanngitsunik sulisunut arlariinnut ajunngitsorsisitsisarsimasoq (amerlanertigut bonus-ititsisarsimasoq).

Naatsorsuutit piaaraluni allanngortiterneqartarsimasut assut pisariusumik suliarineqartarsimapput, suliamullu tunngatillugu immikkut ilisimasallit KNI-llu maannamut suliaq qaammatini arfineq-marlunni ingerlassimavaat. Siusinnerusukkut uukapaatitsissutaasarsimasut ukiumi naatsorsuiffiusumi 2020/21-mi utertinneqarnissaat tunngavissinneqarluarpoq, kisiannili ukiumi naatsorsuiffiusussamut sunniuteqartussamik misissuinerit suli ingerlanneqarput, sunniutaasussalli annikinnerunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Taamaattumik ukioq manna naatsorsuusiornermi angusani ataasiartumik sunniuteqartumik naatsorsuuserinermi inissitat amerlasuut torersarneqarput, taakkunanilu pingaarnerit tassaapput nioqqutissanik uninngasuutinik sanaartukkanillu nalilinnik nalikilliliinerit, assartuinermi aningaasartuutinik utertitsinerit allallu.

Nammineerluni aningaasaatit 112 mio DKK-nik amigartooruteqartussatut iluarsineqarnernerat ukiut naatsorsuiffiusut 2020/21-t sioqqullugit sinneqartoorutitut inissinneqartarsimasut annertuut tunngavigaluit suliarineqarput. Quimi uninngasuutit kukkusumik naatsorsorneqartarsimanerat suliffeqarfiup nammineerluni aningaasaatai 60 mio. DKK-nik pitsaanngitsumik sunnerneqarput. Tamakku qaavisigut 2014/15-imiilli nalikilliliinerit akuerineqanngitsumik utertinneqartarsimapput, taakkulu nammineerluni aningaasaatinut 52 mio. DKK-nik amigartoorfiusussatut sunniuteqassapput. Katillugit 112 mio. DKK pineqarput. KNI-p nammineerluni akiliisinnaassusaa ullumikkut suli 1,375 mia. DKK-juvoq.

Svend Hardenberg KNI A/S-imi siulersuisuni siulittaasunngorpoq, Lars Borris Pedersenip siulittaasutut qinigassanngorteqqinnginnissani kissaatigimmagu.

Taassuma saniatigut siulersuisuni ilaasortaq Søren Jakobsen siulersuisunit tunuarpoq, taarsiullugu ilaasortanngorluni Michael Skourup.